24.8.2016

Meidän häät - meidän hääperinteet

Meillä jokaisella on käsitys siitä millaiset ovat perinteiset suomalaiset häät. Mutta mitkä tavanomaisten häiden perinteistä ovat sellaisia, joita myös meidän häissä nähdään? Ja ihan perinteisessä muodossaan vai hieman muokattuina?

Tehdäänpä toinen listaus-postaus tähän perään!

1. Riisin heitto


Kirkosta ulos astuminen sulhaseni rinnallani, vastavihittyinä, riisisateessa. Siinä yksi vahvimmista häähaaveistani pikkutyttönä hääpäivästä unelmoidessani. Aikojen saatossa haaveisiini on riisin heiton tilalle tullut kuitenkin hieman modernimpia vaihtoehtoja, kuten ruusunterälehtien heittäminen, tähtisädetikkujen sytyttäminen tai saippuakuplien puhaltaminen. Olin siis jo ehtinyt totuttaa itseni ajatukseen että kirkossa, hääpäivän vihdoin koittaessa ja sen oikean sulhasen kanssa kirkosta ulos astellessa meitä vastassa ei olisikaan riisisade, vaan jotain aivan muuta. Mutta. Vihkikirkkomme ei olekaan kieltänyt riisin heittoa, vaikka niin monet kirkot nykyään ovat! Ja sehän on positiivinen juttu! Mutta nyt päätöksen tekeminen on entistä vaikeampaa: menemmekö perinteisellä tavalla ja sisäisen pikkutyttöni häähaaveita toteuttaen riisisateella, vai valitsemmeko jotain modernimpaa?

Kristian ei ole osannut vielä sanoa kantaansa tähän asiaan eikä se minunkaan häiden to do -listan hoidettavien ja päätettävien asioiden kärkisijoille ole, joten siirrämme tämän päätöksen tekemistä vielä hieman pidempään!

2. Jotain vanhaa, jotain uutta, jotain lainattua, jotain sinistä.


Tuttu juttu. Ja ihana perinne! Erityisen ihanan tästä perinteestä tekee mielestäni se, että tapoja sen toteuttamiseen on miljoona ja vain mielikuvitus on rajana! Niinpä jokainen halukas morsian pystyy toteuttamaan perinteen juuri omalla tavallaan. Esimerkiksi jo pelkkä "something blue" voi olla kenkä, koru, alusvaatteet, tai se perinteinen mutta hyvä vaihtoehto: sukkanauha. 

Aion ehdottomasti nämä kaikki neljä kohtaa toteuttaa! Mutta miten? Se jääköön vielä arvoitukseksi, sillä arvoitus se on yhä minullekin. 

Tiesittekön muuten, että ensimmäinen maininta lorusta "Something old, something new, something borrowed, and something blue" on vuodelta 1883?!

3. Kimpun ja sukkanauhan heitto


Kaikkihan tietävät, että kuka naimaton kimpun nappaakaan on seuraava morsian! Ja sukkanauhan kanssa aivan sama juttu, tosin tässä tapauksessa kyse on tokikin seuraavasta sulhasesta. Siskoni häitä juhlittiin noin kolme vuotta sitten, ja tuolloin Kristian urheasti jalkapallomaalivahdin tavoin heittäytyen nappasi sukkanauhan itselleen ja minä onnellinen sain kimpun, tai oikeammin osan kimppua. Emme kuitenkaan olleet vielä aivan seuraavat naimisiinmenijät, mutta eihän se paljoakaan heittänyt, joten uskomme tähän! Sekä kimpun että sukkanauhan heitto on siis ehdoton myös meidän häissämme! Onhan se nimittäin hauskaa!

4. Valkoinen puku ja huntu


Alkuun pieni tietopläjäys sillä on hassua todeta, että hääpukujen historiassa matka morsiamen valkoiseen pukuun on kertakaikkisen värikäs. Ihan kirjaimellisestikin! Vaikka ensimmäiset morsiamet pukeutuivatkin valkoiseen hääpukuun jo 1400-luvulla, tuli siitä varsinainen muoti-ilmiö vasta 1800-luvun puolivälin tienoilla, kun Englannin kuningatar Victoria käytti valkoista pukua. Hääpukujen tyypilliset värit ovat vaihdelleet eri aikakausina, ja onpa Suomessakin hääpuku ennen ollut aina musta! Niinpä morsiamen valkoinen puku ei ole lainkaan vanha tai perinteinenkään keksintö, vaikka se siltä monesti tuntuukin!

Huntu on alunalkaen ollut morsiamen koskemattomuuden sekä hyveellisyyden vertauskuva, ja myös hunnun väri on vaihdellut eri aikakausina, tai ehkä ennemminkin maakohtaisesti. Suomessa hääpukumuodin ollessa musta, oli hunnun väri kuitenkin aina valkoinen. 

Niinpä nykyhäämuoti näin vuonna 2016 ei tunnu väriloistoltaan paljoakaan eroavan entisajoista, sillä tänä päivänä hääpuvun väri voi olla mikä tahansa. Oman pukuni kohdalla olen (tällä hetkellä) 75%:sen varma siitä, että minun pukuni tulee olemaan valkoinen. Se toinen 25%:a hokee minulle jatkuvasti, kuinka värillinen puku olisi myös kaunis, ja erilainen! Kristianin kanssa jokin aika sitten asiasta keskustellessamme kävi ilmi, että hän toivoisi minun pukuni olevan valkoinen, mutta on antanut hyväksyntänsä myös värikkäälle puvulle, sillä minun kohdallani värikäs puku tarkoittaa vain pientä ja hentoa vaaleaa vivahdetta.

Kuva

5. Huomenlahja


Rakastan antaa lahjoja, ja rakastan saada lahjoja. Joten miksi ei? Perinteiden mukaisestihan sulhasen tehtävä on antaa morsiamelle huomenlahja, ja aikanaan tämä oli ihan laissa säädetty juttu! Sen tarkoitus oli turvata morsiamen taloudellinen asema siinä tapauksessa, että sulhaselle sattuisi jotain. Nykypäivänä minusta tuntuisi omituiselta, että vain Kristian lahjoisi minua jotenkin. Niinpä mikäli päädymme huomenlahjojen antamiseen ja Kristian sellaisen ensimmäisenä avioparina viettämänämme aamuna minulle antaa, haluan minäkin antaa lahjan hänelle. Niin sen minusta vain kuuluu mennä.


6. Morsiamen isä saattaa morsiamen alttarille



Minulle on kunnia-asia, että isäni saattaa minut alttarille, enkä edes harkinnut muita vaihtoehtoja. Toki ymmärrän myös sen, että joku haluaa kävellä alttarille aivan yksin, tai vaikkapa yhdessä sulhasen kanssa. Ihania tapoja ovat mielestäni siis nämäkin, sitä ei käy kiistäminen, mutta juuri minulle alttarille asteleminen isäni saattelemana on tärkeä juttu. 

Olen kysynyt isääni saattamaan minut alttarille, ja tein sen ihan huomaamattani. Istuin isäni auton kyydissä ja ajelimme kotia kohti, kun puhe kääntyi meidän tuleviin häihimme. Siinä kaikenlaista häistä puhuessani huomasin yhtäkkiä puhuvani siitä kuinka isäni sitten taluttaa minut alttarille. Isäni ei sanonut mitään, kuunteli vain häähöpötyksiäni ja hymyili itsekseen ❤️

7. Kengät ja purkit auton perässä


Hauska perinne, me tykätään!nMutta sitä mikä - tai mitkä - hääautomme perässä kolistelee en vielä tiedä. Hääauto on nimittäin aika pitkälle sulhasen vastuulla, joten auton perästä saattaa löytyä AIVAN MITÄ VAIN! Tämän perinteen juuret ovat pahojen henkien karkoittamisessa meteliä aiheuttamalla, ja mitä ikinä Kristian valitseekaan, se ei tule olemaan mitään hiljaista, joten eiköhän tämäkin perinne tule toteutumaan! 




8. Morsiamen kantaminen kynnyksen yli


Ihanan ihana tapa! Ja jos Kristian jaksaa kantaa minua jo nyt, niin ehdottomasti hän saa kantaa minut myös hääyönä kynnyksen yli! Vakaa aikomukseni nimittäin on, että hääyönä tämän morsiamen massakin olisi hieman tämän hetkistä pienempi... Mutta palataan siihen asiaan ihan toisen postauksen yhteydessä paremmin!

9. Hääkakun leikkaaminen


Perinteisesti morsiuspari leikkaa hääkakun aina yhdessä, ja tarinaanhan liittyy tuttu jalan lattiaan polkaisu, jonka mukaan määräytyy perheen valta. Ainakin hääkakun yhdessä leikkaaminen tullaan näkemään varmasti myös meidänkin häissä, mutta tuosta valtataistelusta meidän tulee vielä ehkä käydä keskustelua jotta meillä molemmilla on sama linjaus, eikä ensimmäiset tunnit avioparina ole katastrofaalista kahnaamista vallanjaon suhteen, hah hah! Onneksi tämänkään asian päättäminen ei ole niitä ihan ensimmäisenä tehtäviä häitä koskevia päätöksiä! 

10. Sulhanen ei saa nähdä morsianta ennen kirkkoa


Perinteen mukaan sulhanen ei hääpäivänä saisi nähdä morsiantaan kuin vasta kirkossa, juuri kun kirkon ovet avautuvat. Ymmärrän tämän perinteen ihanuuden ja herkkyyden, mutta me päädyimme Kristianin kanssa toiseen ratkaisuun...

Seuraavassa postauksessa siis lisää aiheesta FIRST LOOK-KUVAUS!  

4 kommenttia:

  1. Ihana postaus ja ihania perinteitä! :) Meilläkin varmaan näistä ainakin osa tullaan näkemään ja toisaalta, jotain tuodaan varmaan tuolta Atlantin toiselta puoleltakin. Heh, mä muuten toteutin hyvinkin orjallisesti tuota "Something Old, Something New, Something Borrowed, Something Blue, A Sixpence in your Shoe" -lorua silloin, kun mentiin maistraattiin :-D Vanhaa (mun itseni lisäksi) olivat muistaakseni sukkikset, joita olin jossain aiemmassakin vaiheessa käyttänyt - uutta puolestaan mekko, lainattua jo edesmenneen isoäidin korvakorut ja mun hääkorkkarini olivat siniset. Ja heh - mulla oli myös kengässä, päkiän alla "sixpence" - tai toisin sanoen, quarter / $0.25 :--D

    Mulle on vielä vähän auki, toivoisinko isän saattavan "alttarille", vai käveltäisiinkö yhdessä Charlesin kanssa. Lähinnä, kun naimisissa ollaan jo, mutta se varsinainen seremonia jäi silloin puuttumaan... Ja toisaalta, mulle(kin) se isän rinnalla käveleminen merkitsisi aivan hurjan paljon :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :)
      Oi ihana päästä kuulemaan sitten ihan oikeista ja aidoista ameriikan häistä, ja hääperinteistä, joita teidän juhlaan valikoituu! :)

      Ps. Ihana tuo sun toteutus jollekin vanhalle, uudelle, siniselle ja lainatulle! <3

      Poista
  2. Meidän häissämme perinteistä oli vain kimpun heitto, valkea puku ja kakun leikkaaminen. :) Perinteet on kyllä kivoja. Valitsemalla ne hääperinteet, jotka sopii hääparin persoonaan, juhlassa on mukavasti vanhaa ja uutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juurikin näin! :)
      Hoen sitä varmaan joidenkin mielestä jo ärsyttävyyteen asti, mutta tärkeintä on se, että häät ovat hääparin näköiset!!!! :) <3

      Poista