21.5.2017

Väriestejuoksu ja pre-polttarit

Vaan eipä päästy takaisin ihan niihin varsinaisiin hääaiheisiin vielä tälläkään kertaa - vaikka häihinhän se tämäkin osittain liittyy - mutta eilen lauantaina pääsin viettämään niin hauskaa päivää, että siitä on pakko kirjoittaa blogiinkin! 

Olimme jo aikoja sitten sopineet lähtevämme tämän urheiluseuramme ihanan naisväen kesken Jyväskylän Väriestejuoksuun vuosimallia 2017, sekä jatkavamme siitä yhdessä iltaa Laajavuoren Cumuluksessa saunakabinetista ja kylpylästä nauttien, ruokaillen, keilaillen, ja hyvässä seurassa viihtyen. Kaikki oli selvää, ja päivää odotettiin niin allekirjoittaneen kuin varmasti jokaisen muunkin osallistujan toimesta kuin kuuta nousevaa.  Sitten koitti tapahtumaviikon maanantai, ja heräsin rauhalliseen vapaapäivään - sekä ärsyttävään kurkkukipuun! Keskiviikkona olo vain paheni pahenemistaan, ja näin ollen viikon viimeiset työpäivät menivätkin sairastaessa kotona. Olin kuitenkin jo päättänyt, että tätä reissua en jättäisi (miltei) mistään hinnasta väliin, sillä edelliselle yhteiselle reissulle osallistumisen olin joutunut viime hetkillä perumaan, joten niinpä tällä kertaa osallistuisin vaikka mikä olisi! Ehkä tähdet olivatkin sitten alun vastoinkäymisistä huolimatta kohdillaan, sillä reissua edeltävä yö oli koko viikon ensimmäinen, jolloin sain nukuttua levollisesti läpi koko yön - ja sehän oli varma merkki siitä, että flunssa alkoi olla voiton puolella, eikö niin..? 

No, niin sitä sitten lauantaiaamuna lähdettiin matkaan!

Jyväskylään päästyämme keräsimme porukan kasaan ja valmistaduimme siirtymään kohti tapahtumapaikkaa, jotta ehtisimme mukaan startti ykkösen alkulämmittelyyn. Lämmittely tulisikin tarpeeseen, sillä ilma ei todellakaan ollut lämpimimmästä päästä, ja kukin vuorollaan lisäsi vaatekerroksia jo puettujen kerrastojen lisäksi. Tässä kohtaa minulle ojennettiin pinkki laukku, josta tulisin kuulemma löytämään hieman lisää jotain päälle puettavaa. Sanat eivät riitä kuvaamaan sitä hämmennystä jota tunsin. Minullahan oli jo aivan tarpeeksi päällä! Olin juuri lisännyt topin päälle pitkähihaisen, ja pitkähihaisen päällä minulla oli vielä huppari! Kyllä minä pärjäisin. Mutta silti, paidoistani huolimatta, minua kehotettiin uudestaan kurkistamaan laukkuun. Yhä vain enemmän hämmentyneenä tein työtä käskettyä, ja niin laukun avattuani tajusin, että kyse ei tainnutkaan olla aivan tavallisista vaatteista...



Siinä ultimaattisessa hämmennyksen tilassa kuulin sanan "polttarit" mainittavan - ja tajusin, että nämä ihanan ihanat naiset olivat juonineet minulle polttarit tämän yhteisen ohjeman yhteyteen, tällä meidän omalla porukallamme! ❤️

Siispä ei muuta kuin pukemaan! 
Ja entäpä miltä sitten näyttikään lopputulos?
No tältä.
Jaiks! 


Ja tässä mitali, joka juhlallisesti pujotettiin kaulaani! 


Sitten ei muuta kuin lämmittelemään ja valmistautumaan itse starttiin!
Meidän porukka on valmis! 


Tässä välissä kuvien aikajanassa on noin viiden kilometrin mittainen aukko. Minkään tyypin ajan määreistä en kuitenkaan puhu mitään, sillä vaikka tapahtuma nimeltään Väriestejuoksu onkin, ei meidän menoa aika pitkälti minun flunssaisuuteni vuoksi juoksuksi voinut millään mittarilla kuvailla, mutta hitaamman puoleisesta kävelystä huolimatta myönnän olevani tyytyväinen itseeni, kun tämmöisen taudin kanssa niin reitin kuin kaikki esteetkin kaikesta huolimatta selvitin! 

Vaan entäpä sitten meno maaliin tulon jälkeen?
No ensin hieman energiapitoista juomaa...


...sitten tunnelman kohotusta... 


...ja lopuksi värit ilmaan! 



Ja niin Team Hannekset selvisivät maaliin, poseerasivat, kiittivät ja jatkoivat matkaa! 

Matkamme jatkui - kuten mainittua - Laajavuoren Cumulukseen, jossa meitä odotti ihana saunakabinetti. Kabinettiin päästyämme kohotimme ensimmäiseksi maljat kolmelle porukkamme ihanalle naiselle, jotka täyttivät vuosia, ja sitten olikin aika päästä pesemään pois päivän kerryttämät värit, sekä ihan vain nauttia hetki saunomisesta ja kylpylän poreista. 


Ihanan päivän päätteeksi suuntasimme vielä syömään, ja kuin keilapallot konsanaan ehdimme pyöriä vielä hetken keilaradallakin, kunnes viimein oli aika alkaa suunnittelemaan kotiin lähtemistä. 


Täytyy myöntää, että aika väsynyt olin kun viimein sänkyyn kaaduin, mutta oli se vaan aivan mielettömän ihana päivä ihan huipussa seurassa! Kiitos naiset, ootte huippuja! ❤️ 

Ja ensi viikolla listataan häiden to-do-listaa sekä käydään läpi muitakin hääuutisia - se on lupaus! ;)

Ps. Postauksen kuvia ovat minun lisäkseni olleet ottamassa ihana ystäväni Sarita sekä pari ystävällistä ohikulkijaa! ❤️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti