12.6.2017

Kaksi kuukautta - ja BOOM!

Näin tasan kaksi kuukautta ennen hääpäivää olen yhtä aikaa sekä kauhusta kankea että onnesta soikea! Pienet kutinat vatsanpohjassa silkasta jännityksestä ja malttamattomuudesta, hoitamattomien tehtävien listan mukanaan tuoma pieni stressi, sekä hurjalla vauhdilla etenevät häässuunnittelut harrastusten ohessa pitävät minut varmasti koko kesän kiireisenä - ja kiire on se, johon kuluneiden viikkojen aikana olen todella havahtunut. Pieni kiire ei ole aina pahasta, mutta kaiken tämän ihanan häähuuman - ja juurikin sen kiireen - keskellä olen viime aikoina pysähtynyt usein miettimään mikä tekee hääpäivästä täydellisen? 

Onko hääpäivä täydellinen vain silloin, jos kaikki menee juuri niin kuin on suunniteltu? Onko hääpäivä täydellinen vain jos ehdin tehdä kaiken minkä olin suunnitellut? Voiko hääpäivä olla täydellinen, vaikka matkalle sattuisikin muutama suunnittelematon mutka, tai kenties ylitsepääsemättömältä tuntuva vuori? 

Olen nähnyt häiden suunnittelun liki kaksi vuotisella matkalla useita erilaisia häihin liittyviä unia, ja useimmiten, syystä tai toisesta, kyseessä on ollut jonkinlainen painajainen. Noista painajaisista lähes tulkoon jokainen on minun kohdallani liittynyt tavalla tai toisella hääpäivän aikatauluun, kellonaikaan ja siihen, etten ehdi. En ehdi kirkkoon. En ehdi meikata. En ehdi pukea hääpukua. En ehdi juhlapaikalle. EN VAIN EHDI!!! Mutta mikä on todennäköisyys että jotain tällaista tulisi oikeasti tapahtumaan? Aika pieni. Ja haluan uskoa, että pienen myöhästymisen ehtii varmasti kuroa aikataulussa kiinni, joten ei syytä huoleen. Kyllä Kristian odottaa minua ❤️

Mutta painajaisia todellisempiakin hääpäivän täydellisyyttä rikkovia uhkiakin on olemassa. Entä jos joku meille tärkeä ihminen estyisi tulemasta paikalle? Tiedän että se harmittaisi meitä suuresti, mutta siitä selvittäisiin, ja yritämme parhaamme mukaan vangita koko hääpäivän tunnelman kuviin jolloin tunnelman voi aistia myös paikalle pääsemätönkin vieras! Ja kuitenkin se minulle kaikkein tärkein ihminen olisi aivan varmasti läsnä ❤️

No mutta entäs jos kuvaaja peruu? Ei mahdotonta, ja valitettavasti olen itse kaasona toimiessani ollut todistamassa tilannetta, jossa valokuvaaja todella perui tulonsa - ja vielä juuri häitä edeltävänä iltana. Kuvaajamme kanssa meillä onkin siis sopimus, jossa hän on velvoitettu etsimään itselleen tai assistentilleen tuuraajan, mikäli he eivät olisi kykeneviä meidän häitämme syystä tai toisesta kuvaamaan. Ylimääräistä stressiähän tällaisesta seuraisi aivan varmasti, mutta olivatpa kuvat kenen ottamia tahansa olisi niissä rinnallani silti sama mies ❤️

Mitä jos bändi peruu? No se on sitten voi voi, ja spotify soimaan! Häätanssimme löytyy myös sieltä, ja samat kädet minuun tarttuvat kuitenkin ❤️

Jos ruoka tai juoma loppuu kesken? Yritämme toki varata kaikkea riittävästi, mutta koska juomien määrien tai ruokien menekkien laskeminen ei ole ehkä se meidän vahvuutemme olemme tässäkin asiassa rennosti sillä linjalla, että mikäli jokin salaatti tai siideri pääsee loppumaan kesken illan, niin silloin me pärjäämme ilman sitä! Ja kuka siideriä kaipaisi kun on juopunut rakkaudesta ❤️

Entä jos sataa vettä? No satakoon! Meillä on katto pään päällä ja sateenvarjoja niille jotka säätä uhmaa! Ja mikäli oikein pääsisi ukkostamaan ja tulisi sähkökatko, niin onneksi meillä on myös pattereilla toimivia valoja! Kristianin kanssa tämäkin olisi vain romanttista ❤️


Haluaisin loppuun saakka pystyä uskomaan ja luottamaan siihen, että kaikki sujuu niin kuin on tarkoitus, eikä asioita kannata murehtia turhaan, jos mitään aihetta murheeseen ei vielä ole. Tapahtuipa siis mitä tahansa, se ei tule pilaamaan päivää, kun viimein saan tuon kaikkein rakkaimman aviomiehekseni - ja se on täydellinen päivä se ❤️

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti